Jämsän kaupunki
Päijänteen rannalla sijaitseva luonnonkaunis Jämsän kaupunki on elinvoimainen aluekeskus. Kaupunki tunnetaan erityisesti Himoksen matkailualueesta.
Tietoa Jämsän kaupungista
| Perustettu | 1977 | |
|---|---|---|
| Väestö | 15 154 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 186,65 km2 | |
| Maapinta-ala | 1 003,02 km2 | |
| Vesipinta-ala | 183,63 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 13 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,80 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Pentti Asunmaa | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.jamsa.fi | |
| Sähköposti | hallinto@jamsa.fi |
Jämsän sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Jämsän historia
Suur-Jämsän talonpoikaisyhteisö
Jämsänseudulla on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pysyvä asutus vakiintui keskiajalla. Jämsä oli keskiajalla Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Alueeltaan se oli paljon nykyistä laajempi, sillä siihen kuuluivat Jämsän lisäksi Jämsänkoski, Koskenpää, pääosa Korpilahtea ja Muurametta sekä osa Säynätsaloa ja Petäjävettä. Tästä alueesta käytettiin nimitystä Suur-Jämsä. Suur-Jämsän asutuksen keskipiste oli nykyinen Jämsän kirkon seutu.
Keskiajalla kylät alkoivat muodostua ja maanviljelys vahvistui. Näin sai alkunsa perinteikäs talonpoikaisyhteisö. Sen asukkaiden elinkeinoina olivat maanviljely ja karjanhoito, joita täydensivät vuodenaikojen rytmiin nivoutuneet kalastus sekä metsästys.
Venäläiset ajavat Jämsän väen metsiin
1500-luvulta eteenpäin asukasmäärä kasvoi ja asutus laajeni. Koska kuningas Kustaa Vaasa oli käskenyt asuttaa erämaat, paikalliset asukkaat elivät yhä perinteisillä elinkeinoillaan vastoin kuninkaan pyrkimystä kasvattaa käsityöläisten määrää ja vientituotteiden tuotantoa.
1700-luku oli Jämsän pitäjän alueella sekä vaurastumisen että kärsimyksen aikaa. Seutu joutui isonvihan aikana vuosina 1713—1721 venäläisten joukkojen terrorin kohteeksi. Asukkaat pakenivat metsiin. Sodan jälkeen talojen lukumäärä lähti kasvuun. Kimmokkeena toimi sekä asetus isojaosta että vuonna 1743 talonpojille annettu oikeus perustaa torppia. Kaupallista tervanpolttoa ei paikkakunnalla esiintynyt kuljetusvaikeuksien vuoksi, mutta omaan kulutukseen tervaa tuotettiin.
Jämsästä tulee kaupunki
Vuonna 1865 vanhan emäpitäjän alueet alkoivat itsenäistyä ja Suur-Jämsä supistui Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään käsittäväksi alueeksi. Ensimmäinen kuntakokous Jämsässä pidettiin vuonna 1866, ja sitä pidetään Jämsän kunnallisen itsehallinnon perustamisvuotena.
Vanha Suur-Jämsän pitäjä hajosi kunnallisesti vuoden 1926 alusta, jolloin emäpitäjästä erkanivat itsenäisiksi kunniksi muuttuneet Koskenpää ja Jämsänkoski. Tällöin muodostunut Jämsä eli omana alueenaan vuoteen 2001 saakka. Jämsä sai kauppalaoikeudet vuonna 1969, ja kaupunki siitä tuli 1977.
Vuoden 2001 alusta lukien Jämsän alue jälleen laajeni, kun Jämsän kaupungista ja Kuoreveden kunnasta muodostettiin "uusi Jämsä". Uuden kunnan nimeksi otettiin Jämsä.